Kulttuuri ja teatteri kuuluvat kaikille. Teatteriyleisönä käy muun muassa liikuntarajoitteisia sekä eri tavoin kommunikoivia asiakkaita.

Joensuun kaupunginteatteri haluaa tarjota mahdollisimman monelle asiakkaalleen esteettömän pääsyn teatteriin ja mahdollisuuden yhdenvertaiseen kommunikointiin eli tulkkaukseen teatterissa.
Hissi helpottaa Joensuun kaupunginteatterissa liikuntarajoitteisten pääsyä pienen ja suuren näyttämön katsomoon.
– Pyydämme ilmoittamaan pyörätuolia käyttävistä katsojista hyvissä ajoin etukäteen, sillä usein teemme pieniä muutoksia katsomon istumapaikkoihin varmistaaksemme hyvän teatterikokemuksen kaikille, muistuttaa teatterin tuotantojärjestäjä Reijo Tuononen.
Suurella näyttämön katsomossa pyörätuoleja käyttävät asiakkaat sijoitetaan permannon ensimmäiselle riville. Paikkoja luodaan poistamalla penkk ejä tarpeellinen määrä, 1-2 jokaista pyörätuolia kohden. Kahdenkaan paikan poistamisella ei ole vaikutusta asiakkaan lipun hintaan, mutta tämä tulee huomioida muussa lipunmyynnissä, että ylibuukkaustilannetta ei synny. Pienen näyttämön katsomossa pyörätuoliasiakkaat sijoitetaan eturiviin lattiatasolle.
Pyörätuolipaikkojen ja mahdollisten avustajapaikkojen varaus tehdään suoraan Carelicum palveluista p. 013 267 5222 tai Joensuun kaupunginteatterin ryhmälipunmyynnistä p. 050 437 0970 ma-pe klo 12-16, teatteri@jns.fi. Myös tarpeesta käyttää induktiosilmukkaa on hyvä mainita jo lipun ostamisen yhteydessä sopivan istumapaikan saamiseksi.
– Näkövammaisen, pyörätuolilaisen, kehitysvammaisen ym. avustaja saa lipun teatterin omiin esityksiin alennushintaan eli ns. Ystävänlipun hinnalla, pois lukien lasten esitykset, vierailut ja yhteistuotannot, kertoo toimistosihteeri Anita Auvinen.

Tulkkausta, viittomakieltä ja kuvia

Kuulovammaisiin kuuluu hyvin eri tavalla kommunikoivia henkilöitä. Viittomakieliset kuurot kommunikoivat viittomakielellä, joka on heidän äidinkielensä. He muodostavat oman kieli- ja kulttuuriryhmänsä. Heille tulkataan viittomakielellä.
Huonokuuloinen henkilö on esimerkiksi kuulokojetta käyttävä, puhutulla suomen kielellä kommunikoiva henkilö, joka ei välttämättä kuule kaikkea ympärillään puhuttua kuulolaitteen kautta ja voi hyötyä kirjoitustulkkauksesta.
– Kuuroutunut henkilö on menettänyt kuulonsa kokonaan puheen oppimisen jälkeen. Hän kommunikoi kyllä itse puheella, mutta ei kuule hänelle puhuttua. Kuuroutunut henkilö käyttää tukenaan muun muassa huulilta lukua, kuten huonokuuloinenkin, kertoo viittomakielen tulkki ja kirjoitustulkki Susanna Karjalainen Evantia-konsernista.
Myös puhevammaiset hyötyvät tulkkauksesta. Puhevammaisilla henkilöillä on vaikeuksia ilmaista itseään puheella ja/tai ymmärtää puhetta. Heillä voi olla kommunikoinnun tukena käytössään muun muassa kuvakansio, puhelaite, tietokonepohjainen kommunikointiohjelma tai tukiviittomat.
– Tulkattaessa puhevammaisille tulkkausmenetelmävaihtoehtoja on useita henkilön kommunikointimenetelmästä riippuen. Esimerkiksi teatteriesityksen selventäminen kuvilla on yksi menetelmä, Susanna Karjalainen toteaa.

Teatteritulkkaus vaatii valmistautumista

Ilman tulkkausta osa kuulo- tai puhevammainen henkilö ei pysty nauttimaan ja seuraamaan teatteriesitystä kaikilta osilta eli esimerkiksi viittomakielinen kuuro voi seurata esitystä visuaalisen annin osalta, mutta ilman tulkkausta vuorosanojen sisältö jäisi kokonaan saamatta.
– Kun tulkkia käyttävä henkilö haluaa päästä nauttimaan teatterista, hän tilaa tulkin esimerkiksi omaan tulkkauspäätökseensä nojaten Kelan välityskeskuksesta, Karjalainen ohjeistaa.
Kun tulkki saa työkalenteriinsa tiedon teatteritulkkauksesta, hän ryhtyy valmistautumaan siihen, on yhteydessä teatteriin ja pyytää saada käsikirjoitusta valmistautumista varten tutustuttavaksi.
– Lisäksi tulkki käy mahdollisuuksien mukaan katsomassa teatteriesityksen etukäteen, jolloin esityksen kokonaisuudesta saa paremman käsityksen ja etukäteisvalmistautuminen helpottuu, mainitsee Karjalainen.
Teatteritulkkaukset toteutetaan paritulkkauksena, jolloin valmistautumiseen kuuluu myös keskustelut tulkkiparin kanssa tulkkausratkaisuista ja työnjaosta.
Käsikirjoituspyynnön lisäksi tulkit tarvitsevat yhteistyötä teatterin kanssa esimerkiksi tulkkien ja tulkkausta seuraavien paikan sopimiseksi tulkkauksen ajalle.
– Haastavinta on mielestäni saada toteutettua tulkkaus niin, että tulkin käyttäjä voisi mahdollisimman vaivattomasti seurata tulkkausta sekä esitystä ns. samalla silmäyksellä. Yleensä tulkit on sijoitettu lavan eteen, joka on paikkana ihan ok. Tulkkausta seuraavan istumapaikka tulisi siinä tapauksessa huomioida niin, että lavan tapahtumat ja tulkki mahtuvat samaan näkymään, Karjalainen arvioi.
– Teatterin henkilökunta auttaa tässä asiassa mielellään. Mietimmekin tulkin asettelua niin kuin olisimme sijoittamassa kapellimestaria musikaalin lavalle. Kapellimestarilla tulee olla yhteys orkesteriin, jota hän johtaa, mutta myös näyttämötapahtumiin, mihin hän musiikin johtaa. Ja totta kai myös tulkkausta käyttävillä tulee olla samansuuntainen katsomislinja tulkkiin ja näyttämötapahtumiin, Joensuun kaupunginteatterin käyttöpäällikkö Marko Pölönen kertoo.
– Omalta osaltani tulkkina voin sanoa, että Joensuun kaupunginteatterin kanssa yhteistyö on sujunut hyvin. Teatteri- tai muita kulttuuritapahtumien tulkkauksia on muutamia kertoja vuodessa. Määrä voi tietenkin vaihdella tulkkikohtaisesti riippuen siitä millä alueella Suomessa tulkki työskentelee ja miten paljon alueella on teatterissa tai kulttuuritapahtumissa käyvää asiakaskuntaa, Karjalainen kommentoi.

Tunteiden tulkki

Haasteita teatteritulkkaukseen tuo lisäksi se, että teatteriesityksessä käytettävä kieli eroaa arjen keskustelukielestä ja sisältää myös runollista kieltä tai lauluja.
– Tulkin tavoitteena on välittää tulkkauksessaan puhutun ja lauletun tekstin lisäksi esityksen eri tunnetilat. Viittomakielen tulkkina välitän tulkkauksessani esimerkiksi ilon, surun, vitsailun, vihan, mutta en ehdi itse jäädä siitä nauttimaan, koska on keskityttävä jo seuraavaan repliikkiin tai kohtaukseen. Toki teatteritulkkauksen nautinto tulee ainakin itselleni siitä, että se tuo vaihtelua tavallisimmin arjessa oleviin tulkkauksiin nähden, Karjalainen sanoo.
Käyttöpäällikkö Marko Pölösellä on useita muistoja teatteritulkkauksesta pitkältä uraltaan.
– En muista näytelmän nimeä mutta siinä oli paljon porukkaa ja tapahtumia sekä kunnon näyttämötyön tykitystä lavalla. Esityksen toteutus oli todella dynaaminen ja tulkit laittoivat itsensä peliin vastaavalla tavalla. Heidän työskentelynsä oli kuin taideteos toisen taideteoksen sisällä. Hyvin he suoriutuivat ja näytelmän lopussa näyttelijät pyysivätkin heitä kiitoksiin kumartamaan yleisölle. Mielestäni tämä oli kokonaisuudessaan hieno yhteisöllinen kokemus mitä teatteri voi esteettömästi tarjota! Tulkit tekevät upeaa työtä!

« Takaisin ajankohtaisiin