Calla_purple
Joensuun kaupunginteatterin pitkäaikainen dramaturgi ja monipuolinen kulttuurivaikuttaja menehtyi sairauden uuvuttamana 26.12.2015 Joutsassa.

Anna Häyrinen syntyi 17.12.1947 keskisuomalaisen maatalon tyttäreksi. Tampereen yliopiston draamastudiossa suoritetun teatteritutkinnon jälkeen hän päätyi Tampereen työväenteatterin ja Jyväskylän kaupunginteatterin kautta assistentiksi Radioteatteriin. Radioteatterissa hän omien sanojensa mukaan oppi dramaturgiasta ja ohjaamisesta enemmän kuin missään muualla. Vuonna 1980 Anna Häyrinen aloitti dramaturgina Joensuun kaupunginteatterissa, jossa hän 31 vuoden aikana teki varsinaisen elämäntyönsä.

Joensuulainen yleisö muistaa Anna Häyrisen useista suurista dramatisoinneista: Anu Kaipaisen Larin Paraske, Leo Tolstoin Anna Karenina, Heikki Turusen Kivenpyörittäjän kylä ja Orpopoika, Matti Pulkkisen Ja pesäpuu itki, Laila Hietamiehen Valamon yksinäinen ja Aki Kaurismäen Kauas pilvet karkaavat.

Dramatisointien ohella Anna Häyrinen myös ohjasi. Hänen ohjaamansa ja Riitta Piirosen esittämä tuotanto Naisen 11. käsky pysyi teatterin ohjelmistossa kahteen otteeseen vuosina1992-1995 ja 2006-2009. Pienelle näyttämölle Anna Häyrinen ohjasi useita mielenkiintoisia nykynäytelmiä. Anita Konkan Kolme muistikirjaa oli myös hänen dramatisoimansa. Muita merkittäviä ohjauksia olivat Juha Jokelan näytelmät Mobil Horror ja Fundamentalistit sekä Mika Myllyahon Paniikki. Ulkomaista nykydraamaa edusti Erich-Emmanuel Schmittin näytelmät Arvoituksellisia muunnelmia sekä Oscar ja Mamma Rosa. 1990-luvun puolivälissä hän löysi vaudevillen ohjatessaan Marc Camolettin farssia Ranskalainen pyjama. Tämä näytelmän laji vaatii tarkkaa rytmitystä ja tilannetajuun perustuvaa henkilöohjausta. Sen jälkeen seurasi Ray Cooneyn farssi Juokse lempesi edestä. Lisäksi Anna Häyrinen muistetaan ohjaajana ja dramatisoijana lapsille suunnatuista tuotannoista Tuhkimo, Mimmi lehmä ja Varis sekä Mestaritontun seikkailut.

Teatterin ulkopuoliselle yleisölle tuntemattomampi puoli Häyrisen työnsarkaa oli hänen panoksensa ohjelmiston suunnittelussa. Vuosikymmenten aikana Joensuun kaupunginteatterissa on tuskin esitetty näytelmää, joka ei olisi jossain vaiheessa käynyt Anna Häyrisen työpöydällä. Aikana jolloin monet teatterit luopuivat dramaturgista, usein säästösyistä, Anna Häyrinen osoitti omalla työllään dramaturgin merkityksen ohjelmistokokonaisuuden suunnittelussa. Hän luki paljon sekä näytelmiä että muuta kirjallisuutta. Hän tunsi henkilökunnan mahdollisuudet, ehkä myös puutteet, ja ennen muuta osasi arvioida joensuulaisen yleisön toiveet ja odotukset ja ottaa sopivasti riskejä.

Anna Häyrinen oli tarkka ja päämäärätietoinen teatterintekijä, jonka kanssa näyttelijän oli turvallista tehdä työtään. Hän osasi dramatisoinneissaan ja ohjauksissaan tuoda esiin olennaisen, siksi hän onnistui niin hyvin työssään. Hän ymmärsi ihmistä ja elämää.

– Markku Maasilta ja Timo Ventola, kirjoittajat ovat vainajan pitkäaikaisia työtovereita

« Takaisin ajankohtaisiin